JOHDANTO Keinosiemennys on maatalouden standarditoimenpide, jota harva lähtee kyseenalaistamaan. Siihen liittyy kuitenkin suuri määrä vaiettuja ongelmia. Keinosiemennys riistää uhrinsa oikeuden omaan kehoonsa ja seksuaalisuutensa aiheuttaen syvän ja peruuttamattoman trauman. Jokainen maitotuotannon ja suuri osa lihatuotannon naisuhreista joutuu sen kokemaan vähintään vuosittain kärsien sen seurauksista koko lyhyen ja surkean elämänsä.
Nyt on tullut aika antaa ääni heille, joita yhteiskunta ei kuule. Heille, joiden kärsimyksellä höystettyjä ovat maito, jota koululaisille juotetaan ja kinkku, jota juhlapöydässä himoitaan. On tullut aika uudelleenajatella tämä brutaali toimenpide ja sen ympärillä pyörivä bisnes, joka tuottaa äänetöntä, mutta todellista tuskaa uhriensa ruumiille, psyykelle ja sosiaaliterveydelle.
KEINOSIEMENNYS Suomessa suurin osa lypsylehmistä ja lihanaudoista keinosiemennetään. Ennen vuotta 2014 siemennyksen hoiti koulutettu seminologi, jonka työ on siementää ja tarkkailla tiineyttä. Vuoden 2014 jälkeen siemennyksen on saanut tehdä kuka tahansa lyhyen viiden päivän siemennyskurssin käynyt, ilman viranomaislupaa tai -valvontaa. Tilallisille tästä muodostuu mittavat säästöt ajassa ja rahassa. (Koponen 2015) Maksajia ovat ne naudat, sonnit, hiehot, tammat, karjut, emakot, kanat ja mullit, jotka joutuvat tämän toimenpiteen uhreiksi.
Keinosiemennys tehdään jo 15 kuukauden ikäisille hiehoille. Hieho kytketään kiinni parteen tai telineeseen, josta englannin kielellä käytetään toisinaan nimitystä ”rape rack”, raiskausteline. (Newkey-Burden 2021) Keinosiementäjä vetää pitkän muovihanskan käteensä ja tyhjentää hiehon peräsuolen lannasta kaapimalla ulosteen pois kädellään. Suoli tyhjätään, jotta siementäjä saa mahdutettua sinne myöhemmin koko kätensä ja tunnusteltua suolen kautta lisääntymiselimiä. Kun peräsuoli on tyhjä, siementäjä tunkee pitkän ruiskun hiehon emättimeen. Toisella kädellä siementäjä työntää ruiskua ja toisen käden hän pitää hiehon peräsuolessa tunnustellen ruiskua kudosten läpi ja ohjaten sitä kohtuun. Kun ruisku on lehmän sisällä koko pituudeltaan, siementäjä tyhjää sen sisältämän sperman kohtuun ja vetää ruiskun, sekä kätensä pois. (Somali Agriculture Solution 2022) Koko toimenpiteen ajan hieho on paikalleen kytkettynä kykenemättä liikkumaan tai vastustelemaan.
Keinosiemennys ei ole mikään harvinaisuus, vaan alan käytäntö sekä Suomessa, että maailmalla. Lehmille se tehdään vähintään kerran vuodessa. Toimenpide on samankaltainen myös emakoille, kanoille ja tammoille.
Siemennystä varten tarvittava sperma kerätään lajin urospuolisilta edustajilta, eli tässä tapauksessa sonneilta, heitä masturboimalla.
SPERMAN KERÄYS Syntyneistä mulleista suurin osa kasvatetaan lihaksi ja teurastetaan noin viiden vuoden iässä. Muutama yksilö, jotka ovat jalostajien mielestä oikean kokoisia ja muotoisia, ja jotka tuottavat runsaasti laadukkaita siittiöitä, käytetään sperman tuottamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään sukuelimiin: kivesten on oltava tasakokoiset ja suurehkot ilman paakkuja tai epämuodostumia. Jalostaja tutkii myös mullin sukupuolirauhaset peräsuolen kautta, eli tunkemalla kätensä mullin anukseen. Anuksen sorkkimisen ajan mulli on tietysti kiinnitetty parteen kykenemättä vastustelemaan. Kun tällaiset ideaaliset mullit on eroteltu, alkaa sperman keräys.
Eräs yleisesti käytetty tapa kerätä spermaa on työntää noin puolimetrinen stimulaattori sonnin peräsuoleen. Stimulaattori lähettää sähköiskuja sonnin lisääntymiselimiin niin, että sonni laukeaa vastentahtoisesti. Ihminen nappaa sperman muoviseen, hieman perhoshaavia muistuttavaan pussiin. Laatustandardit täyttävä sperma pakastetaan ja myydään sen eteenpäin. Kun sperma ei enää täytä laatustandardeja, sonni tapetaan. (Ramirez 2013)
Sperman keräys ja keinosiemennys ovat brutaaleja toimenpiteitä, joiden näkeminen ja joista lukeminen on inhottavaa. Vastenmielisyys on ymmärrettävää. Eläimen sukupuolielimiin tunkeutuminen muistuttaa vahvasti erästä Suomessa kriminalisoitua aktia, eläimiin sekaantumista.
ELÄIMIIN SEKAANTUMINEN Vuonna 2019 Salossa tuomittiin mies eläinsuojelurikkomuksesta, sekä (hevosen) luvattomasta käytöstä. Mies oli murtautunut talliin ja seksuaalisen kiihotuksen toivossa tunkenut kätensä hevosen peräsuoleen. Tilanne oli poliiseille oman kuvauksensa mukaan vastenmielinen ja järkyttävä. (Julku 2019) Tallin työntekijän mukaan ”tammalla oli oikea kauhujen yö”, mutta poni on kunnossa. (Kärnä 2019)
On mahdotonta olla huomaamatta yhteneväisyyksiä tämän eläimiinsekaantujan toimien ja keinosiemennyksen välillä. Molemmissa tapauksissa ihminen on sukupuoliyhteydessä uhriinsa tämän peräsuolen kautta. Molemmissa tapauksissa uhri on puolustuskyvytön. Miksi sitten ensin mainittua kuvaillaan vastenmieliseksi ja jälkimmäistä normaaliksi toimenpiteeksi, ja miksi ensin mainittu sai tuomion, kun taas jälkimmäinen palkkaa? Vastaus löytyy Suomen laista.
Suomen laki tuomitsee eläimen kanssa käytävän seksuaalisen kanssakäymisen, eli eläimiin sekaantumisen, paitsi, jos se tehdään eläinlääkinnällisestä tai jalostuksellisesta syystä taikka muusta vastaavasta ”hyväksyttävästä syystä”. (Erämaa 2023) Siis esimerkiksi tunkeutuminen sian vaginaan on laitonta, paitsi jos tavoitteenasi on saattaa sika raskaaksi ja syödä syntyneet porsaat. Kuvitelkaamme, että tämä logiikka pätisi myös erääseen muuhun eläinlajiin, eli ihmiseen: ”Hyvä tuomari, ei se ollut raiskaus! Tarkoitukseni oli siittää nainen ja kasvattaa syntyvä vauva lihaksi!”.
Tietenkään tällainen puolustus ei toimi, koska ihmisarvon nähdään olevan loukkaamaton ja arvokas itsessään, kun taas muunlajisten eläinten arvo muodostuu heidän hyödyllisyydestään, eli välinearvosta. Tallissa hiippailleen eläimiin sekaantujan teko oli rikos, koska sillä ei ollut yleisesti hyväksyttyä välinearvoa. Mies halusi ainoastaan seksuaalista tyydytystä, joka ei käy yleisesti hyväksytystä välinearvosta. Mutta jos hän olisikin siittänyt tamman, olisi teolla ollut tällaista välinearvoa. Varsat olisi voitu myydä rahaa vastaan esimerkiksi teurastamoille tai ratsastustalleille.
Mutta uhrin näkökulmasta ei tekijän motiiveilla ole merkitystä. Ei keinosiemennettävä tamma, kana, hieho tai emakko ymmärrä sitä, tekeekö siementäjä tekonsa rahan, ravinnon vai seksuaalisen tyydytyksen vuoksi. Siementäjät ja kansanedustajatkin sen tietävät - siksi laissa onkin kohta, jossa syyllisyydestä vapautetaan he, jotka ovat eläimen kanssa seksuaalisessa kanssakäymisessä ”eläinlääkinnällisestä tai jalostuksellisesta syystä taikka muusta vastaavasta ’hyväksyttävästä syystä’”. Ja mitä ovatkaan nämä ”hyväksyttävät syyt”: ihmisen nautinto ja raha. Keinosiemennys ei ole kenellekään milloinkaan välttämätön toimenpide. Sitä ei koskaan tehdä hyvästä tahdosta. Mutta kansanedustajat haluavat kinkkunsa jouluisin, siksi he tämän poikkeuksen moraaliinsa suovat. Ihmisen vaakakupissa hetkellinen aistinautinto ohittaa arvoltaan aina elämän arvon.
Eivätkä yhteneväisyydet rikoksiin ja moraalisesti tuomittaviin tekoihin siihen lopu. Paitsi, että keinosiemennys muistuttaa eläimiin sekaantumista, tuomittaisiin siittäjä raiskauksesta, mikäli kohteena olisi ihminen.
RAISKAUS Oikeusministeriö määrittelee raiskauksen ”sukupuoliyhteydessä olemisena sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuus täytyy ilmaista sanallisesti, käytöksellä tai muulla tavalla. Vapaaehtoinen ei myöskään ole se, joka pakotetaan sukupuoliyhteyteen väkivallalla tai uhkauksella tai ei ole voinut ilmaista tahtoaan”. (Oikeusministeriö) Oikeusministeriö tietysti olettaa, että lukija ymmärtää raiskauksen uhrin voivan olla vain oikeussubjekti, eli tässä tapauksessa ihminen. Mutta, koska Suomen historiassa ei kaikilla ihmisilläkään, kuten orjilla ja naisilla, ole ollut oikeussubjektin asemaa, voidaan oikeussubjektin käsitettä pitää vähintäänkin epävakaana ja siten voimme ainakin haaveilla tulevaisuudesta, jossa myös muunlajisilla eläimillä olisi oikeudessa asema oikeussubjekteina.
Ja subjektiviteettia muunlajisilla eläimillä kyllä riittää. Ensinnäkin on heissä erotettava persoonallisuuksia: laiskoja ja leikkisiä, ujoja ja rohkeita. Toisekseen on heillä monimuotoisia ja monimutkaisia sosiaalisia verkostoja, yhteisöjä ja perheyksiköitä. Susilla on reviirit, joutsenilla elinikäiset kumppanit, lehmillä äidinvaisto ja suojeluvietti lapsiaan kohtaan ja kanoilla vahva laumahierarkia. Vieläpä on monilla heillä vahva oma tahto ja kyky suunnitella tulevaisuutta. Kun kissa haluaa ulos, hän raapii ovea ja maukuu. Oravat varastoivat ruokaa talven varalle. Lehmä haluaa kasvattaa lapsensa itse. Mutta me ihmiset viemme tämän subjektiviteetin heiltä, me alistamme heidät objektin asemaan ja kohtelemme heitä oikeudessa esineinä. Aiemmin mainittu eläimiin sekaantuja sai tuomion hevosen luvattomasta käytöstä, aivan kuin hän olisi varastanut polkupyörän! Mutta hevonen on tunteva ja älykäs yksilö, subjekti, ja sellaisena häntä tulisi kohdella.
Siten tulisi keinosiemennyksestäkin puhua sen oikealla nimityksellä: raiskaus. Se on rektaalisessa sukupuoliyhteydessä olemista sellaisen osapuolen kanssa, joka siihen ei vapaaehtoisesti osallistu. Uhri pakotetaan osaansa, vieläpä toistuvasti! Eivätkä kauheudet siihen lopu. Tämän raiskauksen seurauksena uhri tulee raskaaksi ja joutuu synnyttämään lapsensa kolkoissa olosuhteissa ilman mahdollisuutta olla heille äiti. Lehmä vieroittaisi luonnossa vasikat vasta noin vuoden ikäisenä, mutta vankeudessa vieroitus tehdään jo välittömästi synnytyksen jälkeen. Hän huutaa poikastensa perään viikkoja, etsii heitä pakonomaisesti ja saattaa lopettaa jopa syömisen ja juomisen.
Keinosiemennyksen kutsuminen raiskaukseksi ei vähättele tai trivialisoi raiskausten uhreja. Sanan ”raiskaus” tarkoitus tässä yhteydessä on liittää keinosiemennyksen ongelmat suurempaan kontekstiin, eli sukupuolten väliseen epätasa-arvoon ja naisten esineellistämiseen, sekä kaventaa lajienvälistä kuilua. Huolimatta siitä, että olemme erinäköisiä ja -kokoisia, olemme me kaikki syntyneet samoista esivanhemmista ja olemme osa yhtä ja samaa todellisuutta. Missään evoluution vaiheessa ei ihmislaji ole ansainnut erityistä arvoa oman erinomaisuutensa vuoksi. Ei, me olemme kaikki yhtä arvokkaita ja loukkaamattomia. Siksi sana ”raiskaus”. Jos emme tekisi sitä yhdelle eläinlajille, ei meidän tulisi tehdä sitä toisellekaan.
Tietenkään kaikki raiskausten uhrit eivät ole vegaaneja. Mutta uskon sen johtuvan ajattelemattomuudesta. Ihmiset eivät näe samankaltaisuuksia omien kokemuksiensa ja eläinten kaltoinkohtelun välillä. Ei ole myöskään automaatio, että raiskausten uhrit loukkaantuisivat raiskaus-sanan käytöstä keinosiemennyksen yhteydessä. Otan esimerkiksi pari anonyymia kommenttia, jotka löysin aihetta käsittelevien postausten alta Reddit-sivustolla.
Nimimerkki FleemLovesBingus (2023) kirjoittaa: ”Nuoruudessani jouduin seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Kun sanon, että he vahingoittavat lehmiä en tee sitä vähätelläkseni omaa traumaani, vaan puhun empaattisesta näkökulmasta. En halua kuulla kenenkään sanovan, että epäinhimillistän itseäni, sillä tiedän varsin hyvin, mitä tarkoitan.”
Kirjoittajan mukaan raiskausta ja keinosiemennystä ei siis samaisteta, jotta voitaisiin normalisoida raiskaaminen. Päinvastoin: raiskaus-sanan käytön tarkoitus on kyseenalaistaa keinosiemennys, kuten kyseenalaistamme ihmisten raiskaamisen.
Nimetön käyttäjä kirjoittaa samansuuntaisesti: ”Raiskauksen uhrina, joka kärsii PTSD:stä: käden tunkeminen lehmän peräreikään ja siittämiseen käytettävän objektin työntäminen heidän vaginaansa on ehdottomasti raiskaus, puhumattakaan eläimiin kohdistuvasta väkivallasta ja eläimiin sekaantumisesta.” (Poistettu käyttäjä 2023)
Eriäviäkin mielipiteitä löytyy. Nimimerkkiä Berd-aderp (2025) käyttävä keskustelija kommentoi näin: ”Kun käytät sanaa raiskaus kuvaillessasi maatalouden toimintatapoja, et vain osoita kantaasi, vaan otat oikean kokemuksen väkivallasta, jonka kanssa ihmiset elävät joka päivä ja muutat sen metaforaksi. Selviytyjille se ei ole abstraktia puhetta, vaan se voi olla syvästi uudelleen traumatisoivaa.”
Edellisen kommentin argumentissa on heikkouksia, joihin palaan myöhemmin, mutta tästäkin kommentista on opittavaa. Huolimatta siitä, onko raiskaus-sanan käyttö perusteltua vai ei, on meidän huomioitava, että sanan kuuleminen saattaa laukaista seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuneissa erinäisiä traumaoireita. Huomaamme asian siis olevan hyvin monimutkainen. Hienotunteisuuden ei kuitenkaan tulisi estää meitä käyttämästä asioista niiden oikeita nimiä.
SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Lehmä, emakko ja kana ovat liha-alalle arvokkaita vain niin kauan, kun he tuottavat. Lehmä eläisi luonnostaan 20-vuotiaaksi, mutta, koska maidontuotanto vähenee viiden vuoden iässä, on viisi vuotta lehmän teurastusikä. Munijakanat taasen elelisivät jopa 15-vuotiaiksi, mutta koska he saavat menopaussioireita jo 1,5-vuotiaina, on se heidän teurastusikänsä. Emakon hedelmällisyys laskee parin vuoden iässä, vaikka he pystyisivät elämään jopa 20 vuotta – siksi kaksi vuotta on emakon teurastusikä.
Lihakoneistolle nämä naiset - emakot, tammat, lehmät ja kanat - ovat hyväksikäytettäviä objekteja. He ovat äärimmilleen viritettyjä koneita, pakotettuja ahtaisiin karsinoihinsa palvelemaan ihmisen halua. Heidän eläinarvonsa, yksilöllisyytensä, subjektiviteettinsa, halunsa ja tulevaisuutensa on heiltä julmasti riistetty. Heidät on toiseutettu niin läpikotaisesti, että heidän arvonsa on mitattavissa vain rahassa. Jos me yhteiskuntana kohtelemme naisiamme näin, on meidän turha haaveillakaan tasa-arvosta.
Feminismin ja veganismin tutkija Mackenzie April argumentoi, että saavuttaaksemme todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon, on meidän taisteltava myös heidän oikeuksien puolesta, joiden ääni ei politiikassa kuulu. Heitä ovat ne kaikki lihantuotannon uhrit, jotka joutuvat seksuaalisen väkivallan ja sukupuolisyrjinnän kohteiksi. Muunlajisten naisten ja ihmisnaisten kohtaaman syrjinnän taustalla on sama virheellinen ajatusmalli, jonka mukaan naiset ovat ensisijaisesti kohdunkantajia, synnyttäjiä ja hoivaajia. Eläinperäisen ruoan tuotanto on äärimmilleen kärjistynyt esimerkki tästä ajattelutavasta. Tapetaanhan naispuoliset lehmät, kanat, emakot ja tammat heti, kun heitä kohtaan asetetut odotukset hedelmällisyydestä eivät täyty. (April 2019)
Myös Oikeutta Eläimille -järjestön asiantuntija Kristo Muurimaa tunnistaa naisten ja muunlajisten eläinten alistamisen välisen yhteyden. Hänen mukaansa seksi nähdään ottamisena ja vastapuoli hyödynnettävänä objektina. (Erämaa 2023) Raiskaus on tästä äärimmäinen esimerkki, mutta kuvio toistuu myös keinosiemennyksessä: siementäjä ottaa oikeuden uhrinsa kohtuun hyödyntäen sitä omiin tarkoitusperiinsä siten esineellistäen uhrin.
VASTALAUSEITA Kukaan ei halua kuulla olevansa raiskaaja. Vegaaniaktivisteja, jotka sanaa käyttävät, pidetään esktremisteinä, tyhminä ja hulluina. Saamme siis kuulla runsain mitoin vastalauseita, joilla sanan käyttämisen pätevyys yritetään kumota. Seuraavaksi käyn läpi niistä muutaman samalla vastaten kuhunkin.
Väitetään, että keinosiemennys ei ole raiskaus, koska keinosiementäjä ei tee sitä seksuaalisista haluista. Mutta kajoamisen uhrin näkökulmasta sillä ei ole mitään merkitystä, nauttiiko kajoaja aktista vai ei. Akti on joka tapauksessa traumatisoiva. Ja koska keinosiemennyksen lopputulokset - maito- ja lihatuotteet - eivät ole meille ihmisille välttämättömyys, vaan pikemminkin mielihalu, redusoituvat raiskaaminen ja keinosiementäminen molemmat aistinautintoon: toinen makuun ja toinen seksuaaliseen tyydytykseen. Tekojen motiivit ovat siis samankaltaiset, eivätkä riittävät oikeuttamaan aiheuttamaansa tuskaa.
Toisekseen: seksuaalista kiihottumista ei voida pitää lieventävänä tai vahvistavana asianhaarana. Tulisiko kahdelle henkilölle, jotka ovat tehneet saman rikoksen, mutta joista toinen sai rikoksen aikana elämänsä orgasmin, kun taas toinen koki suurta inhoa, antaa eri pituiset rangaistukset? Olisiko se oikeudenmukaista, että henkilöt, jotka raiskaisivat, eivät tulisi tuomituiksi, koska he eivät sattuneetkaan nauttimaan aktista? Ei tietenkään, eikä Suomen lakikaan tällaisia lievennyksiä salli. Raiskaus on sukupuoliyhteydessä olemista toisen kanssa ilman suostumusta, nauttipa raiskaaja siitä itse tai ei.
Aiemmin mainitsemassani Reddit-kommentissa käyttäjä Berd-aderp väitti, että raiskaus-sanan soveltaminen keinosiemennykseen on metaforista, ja implikoi, että sanan soveltaminen keinosiemennykseen vähättelee raiskausten uhrien kokemuksia. Kumpikaan näistä väitteistä ei ole totta. Keinosiemennys on todellinen toimenpide, joka aiheuttaa todellista tuskaa uhreilleen. Se rikkoo heidän itsemääräämisoikeuttaan ja halujaan koskien omaa seksuaalisuuttaan. Lisäksi se täyttää raiskauksen määritelmän, sillä se on sukupuoliyhteydessä olemista ilman suostumusta. Raiskaus-sanan käyttö keinosiemennyksen yhteydessä osoittaa lajienvälistä empatiaa ja johdonmukaisuutta, eikä vie keneltäkään heidän kokemuksiaan pois. Se, että tunnistamme seksuaalisen väkivallan monimuotoisuuden ja laaja-alaisuuden, auttaa raiskausten uhreja tuomalla ongelman päivänvaloon, ei vähättele heitä.
Eräs syy, miksi raiskaus-sanaa ei haluta käyttää on yksinkertaisuudessaan se, että ”lehmät ovat lehmiä ja ihmiset ihmisiä”, eli toisin sanoen vain ihminen voi tulla raiskatuksi. Tämä on kuitenkin hauras positio, jolla on katastrofaalisia seurauksia. Mikäli muunlajiset eläimet ovat niin valtavan erilaisia, kuin me, että he eivät voi tulla edes raiskatuksi, miksi kriminalisoimme zoophilian, eläinten kaltoinkohtelun ja eläimiin sekaantumisen? Kaikki näistä, mukaan lukien keinosiemennys, ovat ylimääräistä tuskaa ja kärsimystä aiheuttavia toimenpiteitä, jotka eivät ole tarpeellisia kenenkään selviytymiselle.
Ja mikä tämä ero ihmisen ja eläimen välillä edes olisi? Olemme kehittyneet samoista esi-isistä ja olemme kaikki osa samaa maailmaa. Saatamme pitää itseämme fiksuina, mutta se on vain lumetta – esimerkiksi vain ihminen on tarpeeksi itsekäs ja ajattelematon aiheuttaakseen ilmastonmuutoksen. Ja vaikka olisimmekin fiksumpia, kuin muut eläinlajit, miten se oikeuttaisi heidän hyväksikäyttönsä? Mikäli esimerkiksi lehmää ei voi raiskata, koska lehmän intellektuaaliset kyvyt eivät ole riittävät, eikö meidän tulisi sallia myös kehitysvammaisten ihmisten seksuaalinen hyväksikäyttö? Heidän älykkyytensähän voi olla jopa lehmää alempi!
Suomalainen seminologi Hanna Tarkiainen vastaa vegaanien esittämään kritiikkiin, että ”nauta on luotu poikimaan ja [--] keinosiementäjä tekee työnsä tarkkojen eettisten sääntöjen mukaan”. Lisäksi hän kertoo, että on nähnyt luonnollisesti siemennettyjä lehmiä, jota ovat vaurioituneet astumisesta. Tällaisessa ajattelussa on muutamakin ongelma. Ensimmäinen ongelma koskee sanaa ”luotu”. Mikäli Tarkiainen viittaa Jumalan luomaan, on argumentointi hänen kanssaan turhaa. Asialliseen keskusteluun ei kuulu mielikuvitusolentoihin viittaaminen.
Mikäli hän sitten viittaa ihmisen luomaan, on hän täysin oikeassa, sillä ihmiset ovat jalostaneet lehmän alkuhärästä. Mutta tässä on taasen eettisyyteen liittyvä ongelma. Vaikka ihmiset ovatkin jalostaneet lehmän tuottamaan maksimaalisesti maitoa, jälkeläisiä ja lihaa minimaalisella rehunkulutuksella, ei tämä fakta tee asiasta hyväksyttävää. Lehmä, vaikkakin sitten jalostettu, on yksilö omine tarpeineen, haluineen ja tunteineen. Minkäänasteinen jaloistus ei tätä faktaa poista. Niin kauan, kuin puhumme tuntevista ja tietoisista yksilöistä, tulisi meidän kohdata heidät vertaisina yksilöinä, ei liha- ja maitokoneina. Lehmä on viisas olento, joka haluaisi valita itse parittelukumppaninsa, kasvattaa lapsensa ja elää vanhaksi tulematta teurastetuksi. Itsekkyytemme takia me ihmiset anastamme tämän yksilönvapauden heiltä.
Toinen ongelma Tarkiaisen kommentissa on seuraava: hän vetoaa siihen, että keinosiemennys on luonnollista siemennystä turvallisempaa. Tämä on täysin tosi, mutta huolimaton väite. Hän sivuuttaa sen faktan, että ekologisesti ja eettisesti paras vaihtoehto olisi olla siittämättä lisää lehmiä. Eläinperäisellä ruokavaliolla on ihan todellinen ja käypä vaihtoehto: kasvipohjainen ruokavalio, joka sisältää suomalaisia juureksia, vihanneksia ja palkokasveja.
Tarkiainen siis haluaa valita parhaan vaihtoehdon niistä vaihtoehdoista, jotka toimivat nykyisen järjestelmämme puitteissa, mutta kuvitelkaamme, mikäli olisimme soveltaneet ajattelutapaa historiassa: kun tummaihoisten orjuuttaminen oli vielä arkipäivää täällä Euroopassa, olisivat sen ajan Tarkiaiset vastanneet kritiikkiin ehkä vain tarjoilemalla orjilleen hieman ravitsevampaa ruokaa ja varaamalla heille tyydyttävän makuusijan aitasta. Tietysti toteutunut ja inhimillisempi historiankulku on se, jossa orjuus kielletään. Kiellon aikaan sai abolitionismi, eli orjuuden vastainen liike, jonka nykypäivän sovellus on pyrkimys vapauttaa muunlajiset eläimet orjuudesta. Miksi pyrkisimme parantamaan tuotantoeläinten oloja, kun meillä on todellinen mahdollisuus lakkauttaa koko tuotantoeläininsituutio, kuten lakkautimme orjuusinstituution!
Tarkiaisen lisäksi myös tilallinen Terri Strohecker kertoo oman kantansa asiaan Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Esimerkiksi Englannissa korostetaan kotimaista ruokaa, samoin Yhdysvalloissa. Täällä halutaan ajaa alas yksi tärkeimpiä, Suomen olosuhteisiin sopivia tuotantomuotoja. Mitä sitten, jos naudat meiltä oikeasti loppuvat. Mitä näille pellolle tehdään? Entä huoltovarmuus?” (Hahto 2024) On liikuttavaa nähdä, että Stroheckerilla on huoltovarmuudesta ynnä muusta todellinen huoli. Kuitenkin myös hän syyllistyy rajoittuneeseen ajatteluun. Jos naudat loppuvat, pellot voidaan joko ennallistaa tai hyödyntää kasviproteiinien tuottamiseen. Tämä ratkaisisi myös huoltovarmuusongelman, sillä mikäli jokainen suomalainen söisi kasviperäistä ruokaa, voisimme ennallistaa tai metsittää yli puolet peltopinta-alastamme. Tämä johtuu siitä, että nykyään pelloillamme kasvava ruoka menee kotieläimille, jotka taasen huonohkolla hyötysuhteella muuttavat sen lihaksi, jonka sitten syömme. Prosessi olisi tehokkaampi, mikäli itse söisimme peltojen antimet. Eivätkä plussat lopu tähän: valtio säästäisi helposti miljardeja terveydenhoitokuluista, sillä lihaa nauttimaton kansa söisi terveemmin. Ja ilmastopäästötkin vähenisivät yli kolmanneksen! (Virranniemi 2021)
LOPUKSI Keinosiemennys ei ole hyväksyttävä tai tarpeellinen toimenpide. Siitä puhuminen sen oikealla nimellä, eli eläimiin sekaantumisena ja raiskauksena, asettaa sen vakavuuden oikeisiin mittasuhteisiin. Kun seuraavan kerran kävelet maito-, muna- ja lihaosastoilla, pysähdy hetkeksi ajattelemaan kaikkia niitä tyttäriä, siskoja ja äitejä, joita niiden tuottamiseksi on riistetty. Jotka kärsivät meidän vuoksemme. Joiden hätää ei kukaan kuule.
Lähdeluettelo:
April, Mackenzie 2019: Readying the Rape Rack: Feminism and the Exploitation of Non-Human Reproductive Systems. Dissenting Voices, osa 8, numero 1, kevät 2019. https://soar.suny.edu/bitstream/handle/20.500.12648/2779/dissentingvoices/vol8/iss1/8/fulltext%20%281%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 1.10.2025.
Berd-aderb 2025. Kommentti Reddit-sivustolla. Suomentanut Tiia Mattila. https://www.reddit.com/r/TrollCoping/comments/1nwrftr/comment/nhi6haw/?utm_source=share&utm_medium=web3x&utm_name=web3xcss&utm_term=1&utm_content=share_button Viitattu 3.10.2025.
Erämaa, Ida 2023: Asiantuntija uskoo, että eläimiin sekaantuminen on luultua yleisempää – Pian se on laitonta: ”Kukaan tuskin itse kertoo rakastelevansa koiransa kanssa”. Iltalehti 19.7.2023. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5043971a-1157-41e1-bc0e-c3b3efb3fb47 Viitattu 28.9.2025.
FleemLovesBingus (nimimerkki) 2023. Kommentti Reddit-sivustolla. Suomentanut Tiia Mattila. https://www.reddit.com/r/vegan/comments/18deml9/comment/kchxglf/?utm_source=share&utm_medium=web3x&utm_name=web3xcss&utm_term=1&utm_content=share_button Viitattu 28.9.2025.
Hahto, Kaisa 2024: Uuden elämän alullepanija. Helsingin Sanomat 24.6.2024. https://www.hs.fi/feature/art-2000010462508.html Viitattu 28.9.2025.
Julku, Mari 2019: Vieras mies löytyi hevostallilta käsi kyynärpäähän asti ulosteessa - kauheudet valkenivat poliisille pian: ”Tilanne oli vastenmielinen”. Iltalehti 31.3.2019. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/aba48382-8239-4b66-81ba-80681b2abfad Viitattu 28.9.2025.
Kat Smith: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/elain-ruoho-lehma-hiukset-735969/. Kansikuva.
Koponen, Paavo 2025: Lehmä viedään yhä harvemmin sonnille – karjankasvattajat keinosiementävät eläimensä itse. Yle 23.7.2015. https://yle.fi/a/3-8176819 Viitattu 28.9.2025.
Kärnä, Lisa 2019: Poni saapui salolaistallille ratsastuskouluun ja joutui eläimiinsekaantujan uhriksi jo samana iltana: "Tammalla oli oikea kauhujen yö". Mtv uutiset 31.3.2019. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elaimiinsekaantuja-iski-salolaistallille-lauantai-iltana-samana-paivana-ratsastuskouluun-saapunut-poni-joutui-kohteeksi-tammalla-oli-oikea-kauhujen-yo/7346048 Viitattu 28.9.2025.
Newkey-Burden, Chas 2021: This Mother’s Day, let’s tackle misogyny in farming. Independent 14.3.2021. https://www.independent.co.uk/voices/intensive-dairy-farming-cows-animal-rights-cruelty-b1816980.html Viitattu 28.9.2025.
Oikeusministeriö: Uusi seksuaalirikoslaki. https://oikeusministerio.fi/seksuaalirikoslaki Viitattu 28.9.2025.
Poistettu käyttäjä 2023. Kommentti Reddit-sivustolla. Suomentanut Tiia Mattila. https://www.reddit.com/r/vegan/comments/18deml9/comment/kcjc3rk/?utm_source=share&utm_medium=web3x&utm_name=web3xcss&utm_term=1&utm_content=share_button Viitattu 28.9.2025.
Ramirez, Mauricio 2013: Electro Jac 6 Actual Biotec. Youtube 1.8.2013. https://www.youtube.com/watch?v=wH13ji_3aFU Viitattu 29.9.2025.
Somali Agriculture Solution 2022: Insemination of the cows in Finland. Youtube 29.8.2022. https://www.youtube.com/watch?v=P_6dQyJEnhs Viitattu 1.10.2025.
Virranniemi, Greta 2021: Tervetuloa vegaani-Suomeen! Yle 30.1.2021. https://yle.fi/a/3-11755888 Viitattu 28.9.2025.