Jokaisella alalla on omat ongelmansa, niin myös filosofialla. Filosofian ikivanha vihollinen on ”vagueness”, sanojen epämääräisyys, ja tämän vihollisen iskua yritän estää tällä julkaisulla.
Suppeimmillaan veganismi tarkoittaa ruokavaliota, joka ei sisällä eläinperäisiä tuotteita. Suositumman näkemyksen mukaan vegaanisuuteen kuuluu myös eläinperäisten tuotteiden, kuten joidenkin eläinperäisten hygieniatarvikkeiden, vaatteiden ja steariinikynttilöiden aktiivinen välttely. Tässä blogissa tulen kuitenkin käyttämään veganismin laajinta mahdollista määritelmää. Veganismi on uskonnonkaltainen elämänkatsomus, joka kattaa niin arjen, kuin pyhän.
Arjessa vegaanisuuden materiaalinen aspekti tulee näkyväksi kulutusvalinnoissa: vegaani välttelee niin suoraa, kuin epäsuoraakin sortoa eläimiä (ml. Ihminen) kohtaan. Suora sorto näkyy liha-, maito- ja kananmunatuotteissa, hunajassa, turkistuotteissa, nahkavalmisteissa, sekä kosmetiikassa, lisäravinteissa ja lisäaineissa, jotka ovat eläinperäisiä. Epäsuora sorto näkyy muun muassa palmuöljyn ja soijan tuotannossa, jotka valtaavat tilaa luonnollisilta eläinympäristöiltä. (Soijasta haluaisin kuitenkin huomauttaa, että vain viidesosa tuotetusta soijasta käytetään ihmisruoaksi ja siitäkin osuudesta 66 % menee soijaöljyn valmistamiseen. Ylivoimaisesti suurin osa (75 %) soijasta käytetään tuotantoeläinten rehuna. (Makwana, K. 18.8.2024))
Vegaanisuuden pyhäaspekti tuntuu minussa henkilökohtaisesti syvänä kunnioituksena ykseyttä, elävää ja tuntevaa ekosysteemiä, kohtaan. Se on elävän maailman tunteminen kehossani, välähdyksiä navetasta nukkumaan mennessä, pistos sydämessä, kuin olisin itse kokemassa kuoleman sähköistetyssä vesialtaassa. Ja niinhän minä olenkin, tämän valtavan monimutkaisen systeemin kautta, jonka osasia me olemme.
Veganismi on myös yhteisö. Se on valonpilkahdus maailmassa, jota nimitämme vystopiaksi, vegaanin dystopiaksi. Vain eläimiä vihaava olento pystyisi luomaan näin väkivaltaisen maailman: katsokaamme evoluutiota, miten heikoimmat kärsivät ja kuolevat ja vahvimmat voittavat, mutta millä hinnalla? Kärsimyksellä, joka ei kehitä, vaan joka tuottaa tuskaa tuskan itsensä vuoksi. Katsokaamme, miten ihminen on asettanut itsensä Jumalaksi, maailman Herraksi oikeutenaan, ei, velvollisuutenaan hyväksikäyttää jokaista tuntevaa olentoa.
Veganismi on Lucifer, korkein kaikista enkeleistä, joka häädettiin taivaasta kieltäydyttyään kumartamasta ihmistä. Ja minä olen Luciferin kätyri taistellessani Herran valtakuntaa vastaan.
Lähdeluettelo:
Soybeans for Global Nutrition: A Numbers story - Sustainable Nutrition Initiative, Krishna Makwana 18.8.2024